Näin huonosti nämä rouvat oikeasti muistavat, kun koputuskin unohtuu
Kolme vanhaa rouvaa istui päivällisellä jutellen monenlaisista asioista.
Yksi rouva sanoi:
– Tiedättekö, minä alan tulla todella muistamattomaksi. Tänä aamuna seisoin portaiden yläpäässä, enkä pystynyt muistamaan ollenkaan, olinko juuri tullut ylös vaiko menossa alas.
– Luuletko sen olevan pahasta? Eräänä päivänä istuin sängyn reunalla enkä pystynyt muistamaan, että olinko juuri herännyt vaiko menossa nukkumaan, toinen rouva sanoi.
Kolmas rouva hymyili omahyväisesti.
– No, minun muistini on yhtä hyvä, kuin se on aina ollut, pitääpä koputtaa puuta. Hän koputti pöytään ja hämmentynyt ilme kasvoillaan hän sanoi:
– Sisään.
LUE MYÖS
- Feissarimokat: Katja ei anna kukkaruukkuja työttömälle – tässä syy
- Feissarimokat: Hän söi makkaran – tai luuli niin
- Feissarimokat: Elina etsii sulhasta tai vain seuraa – outo toive joka tapauksessa
- Kaksi pikkupossua joutui poliisin haaviin – rikosnimikkeet naurattavat
- Feissarimokat: Joku Pekka oli hukassa – Marja ei tuntenut kuin nahoissaan
- Feissarimokat: Hän söi makkaran – tai luuli niin
- Feissarimokat: Elina etsii sulhasta tai vain seuraa – outo toive joka tapauksessa
- Feissarimokat: Katja ei anna kukkaruukkuja työttömälle – tässä syy
- Kaksi pikkupossua joutui poliisin haaviin – rikosnimikkeet naurattavat
- Feissarimokat: Joku Pekka oli hukassa – Marja ei tuntenut kuin nahoissaan
