Paimen oli kedolla lampaineen, kuten vuosikymmeniä oli ollut.

Eräänä päivänä paikalle ajoi upea Audi, josta nousi liituraitapukuinen, sliipattu nuorimies. Mies kysyi paimenelta, tietääkö tämä lampaidensa lukumäärän. Paimen vastasi, että kyllä hän nuppiluvun ottaa aamuin illoin.

Pukumies kaivoi elektronisen skannerin taskustaan, heilautti sitä kohti lammaslaumaa ja kertoi tuloksen:

”Sinulla on 257 lammasta.”

”Samaan tulokseen olen suunnilleen itsekin päätynyt”, tuumi paimen ja ihmetteli toisen tekemisiä.

Audimies totesi sitten:

”Tämä palveluhan ei tietenkään ole sinulle ilmaista. Arvatenkaan sinulla ei ole rahaa mukanasi, joten otan tästä hyvästä yhden lampaan maksuksi.”

Näin sanottuaan mies todellakin nappasi eläimen peräluukkuunsa ja teki lähtöä, kunnes paimen sai suunsa auki.

”Sovitaanko siten, että jos tiedän mitä teet työksesi, et veloita mitään palveluistasi?”

Pukumiestä nauratti. Hemmetin rehupuntti, ei tuo todellakaan voi tietää minun ammattiani. Niinpä hän suostui paimenen yltiöpäiseen ehdotukseen.

Paimen sanoi:

”Olet yrityskonsultti.”

Audimies tyrmistyi ja kysyi:

”Miten ihmeessä sinä voit sellaisen asian tietää?”

Paimen vastasi:

”Siihen on kolme syytä. Ensinnäkin, saavut paikalle minun yritykseeni, vaikka kukaan ei ole sinua tänne pyytänyt. Toiseksi, veloittamasi korvaus on täysin epäsuhdassa tehtyyn työmäärään nähden. Ja kolmanneksi, sinulla ei ole minkään valtakunnan käsitystä siitä työstä, mitä täällä tehdään. Eli ennen kun suksit hemmettiin minun pelloltani, päästätkö sen paimenkoiran pois takaluukustasi.