Kustaa ajoi kolarin, mutta selvisi onneksi säikähdyksellä.

Rouva sen sijaan menetti tajuntansa.

Apuun saapui naapurin ylioppilaspoika, joka Kustaan ulos autosta autettuaan katsoi rouvaa ja totesi:

– Rouva kyllä luultavasti on mennyttä.

– No en minä ihan vielä kuollut ole, tokkurainen rouva heräsi sanomaan.

– Ole sinä Kaisa hiljaa! Kyllä lukeneempi tietää paremmin, Kustaa vastasi.