Sattuipa kerran, että muuan Harri ajeli Fordillaan.


Kuinka ollakaan, Fordista hajosi kone ja matka katkesi. Onneksi Ford oli
viisaasti levinnyt autokorjaamon viereen.


Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.


Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Fordin kuntoon.


Antoipa vielä Harrille kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puoli tuntia.


Puolen tunnin päästä Harri saikin autonsa. Korjaamosta vielä onniteltiin: ”Onnea Harri, autosi on nyt parempi kuin aiemmin!”

Harri lähti ajamaan ja ihmetteli,kuinka hiljainen moottorista oli tullut.


Kiihtyvyyskin oli aivan toista luokkaa kuin ennen.

Kahdensadan metrin ajon jälkeen Ford kuitenkin pysähtyi kuin seinään.


Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.


Mies käänsi Fordin ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle.


Meni valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.


Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Ford on varmasti kunnossa.


Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan pahviautonsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma.


Ei enää töksähdyksiäkään.


Uteliaana Harri kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli ollut vikana.


Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Fordin koneita ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.


Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.

Onnea Harri, sait sittenkin paremman auton kuin mikä sinulla aiemmin oli!