Mistä tiedät eläneesi ihanaa 80-lukua?

Uskomatonta mutta totta:

– seisoimme puhelinkioskin edessä jonottamassa, että pääsemme soittamaan kotiin.

– purjehduskenkiä pidettiin ajattomina klassikoina.

– lattialla ei saanut hypellä musiikin tahdissa – muuten levysoittimen neula alkoi hyppiä ja ääni säröillä.

– levysoitinta varten oli oma huonekalunsa, stereokaappi.

– käkkäräpermanenttia pidettiin muodikkaana – sekä tytöillä että pojilla.

– Dirty Dancing tähti Patrick Swayzea pidettiin huippuseksikkäänä.

– Lycrainen vaatekappale nimeltä ”Body” (joka napitettiin haaroista erittäin epäkäytännöllisellä ja varsinkin alkoholin vaikutuksen alaisena ollessa lähes mahdottomalla systeemillä) kuului arkeemme luontevana osana puvustoamme.

– maskaran ei pitänyt olla mustaa vaan saman väristä kuin silmienkin – sinistä, ruskeaa tai vihreää.

– perheen status mitattiin kodinkoneiden määrällä: limsakone, jäätelökone, leipäkone, fonduepata…olivat omiaan nostamaan statuksen taivaisiin.

– kaslerinpalaa ananaksen kanssa pidettiin supereksoottisena ruokana.

– itse asiassa kaikki ruoka, jossa oli ananasta, oli eksoottista ja jollain lailla havaijilaisen hienoa.

– hienoin alkuruoka oli katkarapucocktail ja upein jälkiruoka glace a four.

– olimme Kirjakerhon jäseniä ja keräilimme ruokareseptikortteja ja säilytimme niitä reseptilaatikoissa.

– trikoot ja jättipaita olivat täysin luonnollinen vaatekerta tytöillä.

– upeimmat taulumme esittivät auringonlaskussa suuteloivia pariskuntia, itkeviä klovneja ja takajaloillaan seisovia yksisarvisia.

– tyttöjen jumppapuvuissa stringejä pidettiin jumppapuvun päällä.

– sanoimme ”minäpä kirjoitan shekin” kun käteistä ei ollut mukana.

– pikaruoka oli muotoa ”jotain grillattua ja perunamuusia”.

– grilliltä ostettiin Porilainen tai Höyrymakkara.

Tuollaistako se todellakin oli?