Kaksi juoppoa lentomekaanikkoa roikkuivat Tampere-Pirkkalan lentokentällä. Oli sumuinen päivä eikä heillä ollut mitään tekemistä.

– Ei sinulla sattuisi olemaan mitään juotavaa, toinen kysyi?

– Sori, ei ole, mutta olen kuullut, että lentokoneen polttoainetta voi juoda kuten viinaa.” Niin he tekivät, ottivat kunnon kännit ja hauskaa oli, kuin vain juopoilla voi olla.

Seuraavana aamuna toinen heistä heräsi ja muisti edellisen illan. Hän oli varma, että jos hän nousisi ylös, hänen päänsä räjähtäisi. Mutta ottaen riskin, hän nousi, eikä mitään tapahtunut. Olo tuntui olevan ihan OK. Itse asiassa olo oli upea, ei krapulaa!

Puhelin soi ja siellä oli hänen kaverinsa.

– Hei, mikä on olo, soittaja kysyi?

– Ihan OK.

– Mulla on kanssa olo ihan OK. Ei sulla krapulaa ole?

– Ei, se lentokoneen polttoaine on hyvää kamaa – meidän täytyy tehdä tämä useamminkin!

– Joo, niin voitais, mutta olisi yksi pikku juttu…

– Mikä?

– Joko olet pieraissut?

– En…

– Tota noin, älä pieraisekaan, koska minä soitan Rovaniemeltä!”