Näin paljon maksaa asuminen ulkomailla – tässä kaupungissa maailman kalleimmat vuokrat

Tuntuu että vuokrien hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta kotisuomessa, mutta sama ilmiö on havaittavissa myös ulkomailla varsinkin kasvavissa kaupungeissa. Global cities business alliance teki tutkimuksen asumisen kuluista ja vuokrien hinnoista maailmalla tärkeissä kasvukeskuksissa.

Maailman kallein kaupunki asua on tutkimuksen mukaan Hongkong, jossa tavallisen ihmisen palkasta keskimäärin 122,9% menee asumiskuluihin. Tämä tarkoittaa sitä että useimmilla työssäkäyvillä ei ole varaa asua yksin omassa asunnossa.

Kirjoitimme aiemmin Hongkongissa nousseesta McSleepers-ilmiöstä, jossa yhä useammat kodittomat joutuvat etsimään yösijaa 24 tuntia vuorokaudessa auki olevista McDonalds ravintoloista. Tämä on Hongkongissa todellinen ongelma, johtuen maailman korkeimmista vuokrista ja asumisen kalleudesta ihmisten tulotasoon nähden.

Seuraava kuvaaja kertoo tuloksia vuokratasoista ulkomailla. Vuokrien hinnat kohdemaissa on muutettu Dollareiksi (USD). Pelkästään rahassa mitattuna maailman kalleimmat vuokrat löytyy Yhdysvalloista. Sekä San Franciscossa että New Yorkissa on tavallista joutua pulittamaan asumisesta lähes 3,000$ kuukaudessa. Näissä kaupungeissa palkkataso on kuitenkin reilusti edellä Hongkongia, mikä tekee asumisesta halvempaa ihmisten tulotasoon suhteutettuna. Dollarimääräisesti halvinta on asua Mexico Cityssä ja Sao Paulossa, sekä hieman yllättäen Kiinan muissa suurissa kasvukeskuksissa, kuten Shanghaissa ja Beijingissä. Jos olet suuntaamassa maailmalle, niin näissä kaupungeissa säästät ainakin asumiskuluissa.

Maailman 15 kalleimman kaupungin listalle nousee Euroopasta vain pari tuttua suurkaupunkia. Lontoossa vuokrasta joutuu pulittamaan keskimäärin 1430 dollaria, joka oikeuttaa listalla kuudenteen sijaan ja Pariisi on listan 11. kallein kaupunki 880 dollarin keskivuokralla. Vuokrissa on otettu huomioon asuntoja laidasta laitaan aivan ydinkeskustasta esikaupunkialueelle, näin ollen keskusta-asuntojen kalleimmat vuokrat eivät vaikuta liikaa tilastoihin.

Kuten jo aiemmin mainittiin, Hongkongissa asumiseen kuluu keskimäärin 122,9% ihmisen nettopalkasta. Tämä on tutkituista maista aivan omaa luokkaansa, sillä toisena tulevassa Abu Dhabissa työläisen keskipalkasta kuluu asumiseen enää 69,5%. Seuraavan kuvaajan pystypalkki kuvaa rajaa, jossa asumisen hinta on kestävällä tasolla palkkoihin nähden. Vain muutamassa tutkimuksessa mukana olevista kaupungeista asuminen on kipurajan puitteissa. Bostonissa, Sao Paulossa ja Sydneyssä työntekijälle jää eniten käyttörahaa asumiskulujen jälkeen. Kalliista hintatasosta huolimatta Pariisissa asumiskulut ovat vain vähän kipurajan yläpuolella 36,2%ssa, mikä jättää asukkaille käyttörahaa myös muuhun kulutukseen.

Asunnottomien räjähdysmäinen kasvu, joka on havaittavissa mm. Hongkongissa ei ole ainoa korkean hintatason tuoma ongelma. Tutkimuksessa muistutetaan, että jos ihmisten palkoista liian suuri osa kuluu asumiseen, ei heillä jää tarpeeksi rahaa muuhun kulutukseen ja investointeihin. Tämä vaikeuttaa kaupungissa toimivia pienyrityksiä ja jarruttaa kaupungin kehitystä kaikilla aloilla. Ihmisten investointien vähyys on vaaraksi kestävälle kehitykselle ja talouden kasvulle. Ongelma on edelleen vain pahenemassa, sillä suuret kaupungit ja kasvukeskukset keräävät yhä enemmän asukkaita maalta ja pienemmistä kunnista. Näin asuntojen kysyntä nousee, eikä tilaa uusille asuinhuoneistoille ole tarpeeksi saatavilla. Tämä kierre uhkaa nostaa asumisen hintaa yhä korkeammalle tulevaisuudessa.

Suomessa asumiskulut ovat vielä pieniä näiden yllämainittujen lukujen valossa. Vaikka Helsingissä aivan ydinkeskustassa voi joutua pulittamaan huimiakin vuokria, esikaupunkialueelta ja Suomen muista kunnista löytyy edelleen halvempiakin vuokra-asuntoja. Suomen isoissa kaupungeissa on myös enemmän tilaa uudisrakentamiseen, kuin tutkimuksen kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinkiin rakennetaan parhaillaan suuria määriä uusia asuinhuoneistoja lähelle ydinkeskustaa.