Rykmenttiin saapui asevelvollisuuttaan suorittamaan nuorukainen, jota heti alettiin pitää omituisena.

Hän nimittäin poimi maasta kaikki paperilaput, jotka osuivat hänen silmiinsä, vilkaisi niitä ja heitti ne sitten menemään sanoen:

– Ei se ole tämä!

Lopulta mies lähetettiin sairaalaan, jotta saataisiin selko hänen mielentilastaan.

Lääkärit tarkkailivat häntä, mutta eivät keksineet hänessä mitään vikaa.

Mutta mies kulki edelleen nostellen kaikkia näkemiään papereita, lukien ne ja heittäen ne menemään sanoen tavanomaisesti:

– Ei se ole tämä!

Varmuuden vuoksi mies päätettiin vapauttaa asepalveluksesta ja hänen käteensä lyötiin vapauttamistodistus.

Kaikki luulivat, että hän heittäisi senkin menemään, mutta toisin kävi.

Tuskin mies oli vilkaissut vapauttamistodistustaan, kun hän taittoi sen, pani taskuunsa ja huudahti:

– Tämä se on!