Suntio tuli illalla kirkkoon rutiinitarkastusta tekemään.

Yllättäen hän näkikin siellä istumassa seurakunnan papin ja kanttorin.

Miehillä oli kortinpeluu meneillään, vieressä useita olutpulloja ja kanttori kuului kiroilevan huonoja korttejaan.

Suntiota he eivät huomanneet.

Suntio tietenkin järkyttyi syvästi moisesta pyhäinhäväistyksestä.

Hän keksi, että ehkä kirkonkellojen soitanta säikäyttäisi synnintekijät.

Suntio hiipi kirkontorniin ja soitti kelloja muutaman kerran.

Pappi ja kanttori eivät näyttäneet olevan millänsäkään.

Mutta kohta ovesta ilmestyi kauppias lähikaupasta kaljakorin kanssa ja sanoi: Kuului taas tilaus tulevan!