Rouva vaati, että Helsingissä käydessä on mentävä teatteriin, eikä aina soittoruokaloihin.

Mikäs siinä, herra tilasi oman aition Kansallisteatterista ja kävi hakemassa liput heti pariskunnan tultua pääkaupunkiin.

Rouva valmistautui huolella teatteria varten ja siinä touhussa meni aikaa runsaasti.

Johtaja ennätti käydä hotellin baarissa nauttimassa kaljat ja vielä toiset ja jne…..

Kun pariskunta tuli teatteriin, ei heidän myöhästymistään kukaan huomannut, koska salia kiertävästä käytävästä oli oma ovensa heidänkin aitioonsa.

Näytelmää oli seurattu jonkin aikaa kun nautitut kaljat saivat aikaan sen,

että johtaja alkoi tuntea pakottavaa tarvetta vessassa käyntiin.

Niinpä hän puikahti aitiostaan käytävään ja etsi ovea miestenhuoneeseen.

Kaikki ovet joita hän aukoi, näyttivät kuitenkin johtavan toisiin aitioihin ja tarve senkun lisääntyi.

Kaikeksi onneksi lopulta löytyi aivan tyhjä huone, muutama tuoli sentään ja pöytä ja pöydällä suuri kukkavaasi. Johtaja tempaisi kiireesti kukat pois ja tyhjensi paineen vaasiin.

Sitten kukat paikalleen, vaasi pöydälle ja nopeasti pois huoneesta.

Kun helpottunut johtaja tuli takaisin aitioonsa, hän kysäisi muina miehinä rouvaltaan:

– Missäs vaiheessa näytelmä menee? Rouva tiuskaisi:

– Paremmin sun se pitäs tietää, kun olit juuri näyttämöllä.