Tässä on monta lyhyttä kauhutarinaa, joita tuskin uskallat lukea, koska ne voisivat olla oikeasti totta:

Heräsin kun kuulin koputuksen lasissa. Ensin luulin, että joku on ikkunassa, kunnes ääni tuli uudestaan peilistä.

Kasvoin perheessä, jossa oli kissoja ja koiria, joten olin tottunut kuulemaan rapinaa oveltani. Nyt kun asun yksin, se tuntuu pahemmalta.

Heräsin yöllä, kun kuulin itkuhälyttimestä rätisevän äänen, joka rauhoitteli ensimmäistä lastamme. Käänsin kylkeäni ja käteni hipaisi vaimoani, joka nukkui vieressäni.

Ei ole mitään niin ihanaa kuin kuulla vauvan nauravan. Paitsi jos on yö ja olet kotona yksin.

Tulet pitkän työpäivän jälkeen kotiin ja valmistaudut rentoutumaan. Avaat oven ja etsit valonkatkaisijaa, mutta toinen käsi on jo sen päällä.

Löysin puhelimestani kuvan, jossa nukuin. Asun yksin.

Kävin perjantaina töiden jälkeen ostamassa kaljaa ja valmistauduin viikonloppuun. Olikin maanantai.