Eräänä päivänä Kalle toi koulusta mukanaan kotiin kirjeen opettajalta, joka valitti, että Kallella oli vaikeuksia tehdä eroa tyttöjen ja poikien välillä, ja opettaja suositteli, että asiasta puhuttaisiin kotona.

Heti kirjeen luettuaan äiti vei Kallen makuuhuoneeseen ja sulki oven huolellisesti.

-Kuulehan Kalle. Aivan ensimmäiseksi, riisu minun puseroni.

Kalle riisui äidin puseron.

-Ja sitten riisu hameeni.

Kalle riisui äidin hameen.

-Ja sitten riisu minun rintaliivini.

Kalle riisui äidin rintaliivit.

-Ja sitten riisu minun sukkahousuni.

Kalle riisui äidin sukkahousut.

-Ja sitten riisu minun pikkuhousuni.

Kalle riisui äidin pikkuhousut.

Sitten äiti seisoi vakavana Kallen edessä ja sanoi painokkaasti:

-Rakas Kalle, älä koskaan enää mene kouluun minun vaatteissani.

Onkohan Kalle niitä tyyppejä, joille äiti pistää vaatteet aamulla valmiiksi. Ehkä tuona aamuna äiti oli unohtanut ja jättänyt epähuomiossa omat vaatteensa Kallelle tarkoitettuun paikkaan?