Oli sateinen päivä ja tarhan täti kiskoi saappaita pikkupojan jalkaan.

Nainen veti minkä jaksoi ja poika työnsi jalkaa syvemmälle. Helppoa se ei ollut ja lopulta, kun toinenkin saapas oli jalassa, totesi poika:

– Ne ovat väärissä jaloissa.

Poika oli oikeassa ja manauksia nieleskellen lastentarhanopettaja kiskoi saappaat jalasta, ja alkoi vetää uudestaan niitä paikoilleen.

Hiki valui jo otsalta ennen kuin saappaat olivat paikoillaan. Silloin poika huomautti:

– Ei nämä ole minun saappaani.

Opettaja laski mielessään kymmeneen välttyäkseen voimasanoilta, veti saappaat pois hampaat irvessä ja kysyi:

– Mikset sinä heti sitä sanonut?

– Nämä ovat veljeni saappaat ja äiti käski minun laittaa ne tänään jalkaan.

Täti oli hermoromahduksen partaalla ja kävi ulko-ovella hengittämässä syvään raitista ilmaa, sitten tuli takaisin kiskomaan saappaita jalkaan.

Valmista tuli – vihdoinkin ja täti kysyi:

– Missä sinun lapasesi ovat?

– Laitoin ne saappaisiin, etteivät ne huku.

LUE MYÖS