Poika marssi apteekkiin.
Apteekkari:”Mitä saisi olla ?”
Poika:”No tulinpahan vaan ostamaan noita varmuusvälineitä.”
Apteekkari:”Ja kuinkahan paljon ?”
Poika:”No anna nyt saman tien vaikka tusina niitä sitten, ei nimittäin ole mikään pihtari se eukko, jonka kanssa tänä iltana on treffit. Varma saanti ja silleen.”
Apteekkari myi kumit ja poika poistui vihellellen. Illalla poika meni hakemaan tyttöä tämän kotoa. Tytön äiti tuli avaamaan oven ja pyysi poikaa saman tien illallispöytään perheen kanssa. Poika suostui, aikaista kun oli ja nälkäkin hiukoi vatsanpohjaa. Illallispöydässä istuivat pojan lisäksi tyttö ja tämän isä ja äiti. Pöytään käytäessä poika tarjoutui lukemaan ruokarukouksen. Isäntäväki suostui. Poika alkoi rukoilla. Hän rukoili, rukoili ja rukoili. Ja hartaasti. Lopulta hän lopetti rukoilemisen. Tyttö kysyi häneltä ihmeissään:
”En tiennytkään, että olet noin uskonnollinen.”
Poika vastasi:”Enkä minä tiennyt, että isäsi on apteekkari!”