Isossa kaupungissa oli julmetun suuri tavaratalo, josta sai aivan kaikkea. Laittoivat sitten lehteen ilmoituksen myyjän paikasta, ja paikkaa hakemaan ilmaantui ujohkon oloinen maalaispoika.

Myyntipäällikkö tenttasi miestä: ”Oot sitten maalta kotoisin?” ”Joo-o.” ”Ootko ennen tehnyt myyntihommia?” ”Juu, kyllä mä siellä maalla…”

Vaikka sälli olikin vähän ujon oloinen, niin myyntipäällikkö jotenkin piti hänestä, ja otti hänet hommiin. Pitkän hikisen ensimmäisen työpäivän jälkeen päällikkö tulee siinä viiden pintaan katsomaan, miten maalaispoika on pärjännyt.

”No, montakos kauppaa olet tehnyt?” ”Yhden.” Päällikkö on vähän pettynyt, ja toteaa: ”Niin, yleensä meidän myyjämme tekee sellaiset 20–30 kauppaa päivässä. Paljonkos arvoinen se ainokainen sitten oli?” ”Pari sata tuhatta” ”Pari sataa tuhatta!! Mitä *ihmettä* sä oikein myit?!?”

”Niin no, mä myin tälle kaverille ensin sellaisen pienen ongenkoukun, sitten vähän isomman, seuraavaksi sellaisen Rapalan viehesarjan ja vielä perhontekovehkeet. Sitten se tietysti tartti siimaa, ja mä myin sille ensin sellaista tavallista, sitten vähän vahvempaa ja vielä sellaista kunnon barracudankestävää extrasiimaa. Tietysti siihen sitten oli myytävä kunnon vavat ja kelat. Sitten todettiin, että kyllä se venekin tarvitaan, ja niin mä vein sen kaverin veneosastolle ja myin sille Marino 9000:n erikoisvarustein. Seuraavaksi se totesi, ettei sen vanha kuplavolkkari kyllä jaksa vetää semmoista rohjoa, joten vein sen sitten vielä auto-osastolle ja myin sille Range Roverin ja trailerin. Kaikkineen siitä tuli aika tarkkaan 190 000”

”Ei jumalauta, mies tulee ostamaan ongenkoukkua ja sä myyt sille kaiken tuon?”

”No ei ihan… itte asiassa se tuli ostamaan muijalleen tamponeja, ja mä sitten sanoin sille, että sun viikonloppus on joka tapauksessa pilalla, mikset lähde, vaikka kalaan…”